8.11.11

Ja niin minä itkin


"Valon Soturi tietää intuition merkityksen. 
Taistelun tuoksinassa hänellä ei ole aikaa pohtia vihollisen iskuja, 
niinpä hän turvautuu vaistoonsa ja tottelee enkelinsä ääntä. 
Rauhan aikoina hän tutkii Jumalan hänelle lähettämiä merkkejä. 


Ihmiset sanovat: "Hän on hullu." 
Tai: "Hän elää mielikuvitusmaailmassa." 

Tai vielä: "Kuinka hän voi luottaa asioihin joissa ei ole mitään johdonmukaisuutta?"

Soturi tietää kuitenkin, että intuitio on Jumalan kirjoitusta, 

niinpä hän kuuntelee yhä tuulta ja puhuu tähtien kanssa." 
Coelho: Valon Soturin käsikirja



En muista milloin ensimmäisen kerran sain sen ajatuksen päähäni. Luulen, että olin silloin ehkä kymmenen vuotias. Tai kolmetoista. Kyllä, kolmetoista. Olin pukeutunut nättiin esiintyjän asuun. Juhlasali pullisteli ihmisiä, ilmassa väreili jännitys ja posket hehkuivat innostuksesta. Minut kuulutettiin lavalle. Astuin bändistä koskettimieni takaa lavan etureunalle luokkalaisistani koostuvan kuoron eteen. Astuin siihen niin kuin olisin jokaisessa aikaisemmassa elämässäni siihen astunut. Ihanan mikrofonin varteen, Minun Omalle Paikalleni. "Joulu metsämaille saapui", se oli lauluni nimi. Luulen, että silloin, Jalasjärven musiikkiluokkien ensimmäisessä konsertissa, ensimmäisen kerran sen tiedostin: minä haluan vielä jonain päivänä tehdä joululevyn.

Nyt, tasan kaksikymmentä vuotta myöhemmin, se on totta. Ikioma, ikivanha haaveeni on muuttunut tänään todeksi: Ja niin joulu tulla saa-joululevyni on lähtenyt painoon! Levyn virallinen julkaisupäivä on 18.11. Levy on tunnelmaltaan hyvin rauhaisa, lohduttava ja toivorikas. Kuulokuva myötäilee hyvin kaunista akustista maailmaa, paikoin jopa meditatiivista. Lauluina on sekä perinteisiä joululauluhelmiä Suomesta ja ulkomailta, että kaksi minun sävellystäni, joista kumpaakin olen esittänyt konserteissani jo vuosia: Ja niin joulu tulla saa ja Hiljainen pyyntö. Hiljainen pyyntö tehtiin aikoinaan jo Kotimatka-levylle, mutta silloinen levy-yhtiö päätti julkaista laulun vain netistä ladattavassa versiossa. Nyt minulla on ilo tuoda se kaikkien kuultavaksi tämän joululevyn myötä! Oma joululauluni Ja niin joulu tulla saa on syntynyt jo viisi vuotta sitten, kun vasta aloittelin kirjoittamista.

Levyn tekeminen on aina myös iso henkinen prosessi, niin nytkin, vaikka suurin osa lauluista ei ollut omia sävellyksiäni. Mutta joululauluihin liittyy niin valtava määrä muistoja. Kyllä meillä Apen kanssa on silmäkulma kostunut kerran jos toisenkin näitä lauluja tehdessämme. Viimeksi eilen. Sain heti aamutuimaan unenpöpperössäni kuunneltavaksi tämän oman joululauluni. Laulu oli päässyt tuskin alkua pidemmälle, kun sydämestäni kumpusi aivan valtava, syvä itku ja suru. Laulu on minulle niin henkilökohtainen. Vaikka asiat ovat jo hyvin, tuo teksti vei minut hetkeksi niin kauas: aina onnellisista lapsuuden perhejouluista siihen jouluun, kun laulun kirjoitin. Se oli viimeinen joulu, kun lapsuudenperheeni oli koossa. Minä olin silloin jo eronnut miehestäni, mutta tuon joulun jälkeen erosivat myös vanhempani. Vaikka sydämessäni tiedän, että tänä päivänä, juuri nyt on kaikki hyvin, niin minussa asuva lapsi tuntuu edelleen olevan asian kanssa hauras.

Ja niin minä itkin.

Annoin tulla kaiken vuolaina puroina ulos sielustani.

       Annoin kyynelten huuhtoa koko olemukseni ja energiani.

                                              Sydämeni.


            Annoin lapsen surra rauhassa.


                        Ja mitä pidemmälle laulu eteni, sitä syvemmin itkin,
                                                mutta samalla tunsin sydämeni kevenevän.


Kun laulu loppui, loppui myös itku. Enkelit viestittivät minulle:


"Rakkaamme, tiedostatko missä nyt olet? Mille pysäkille olet nyt saapunut? Tahdomme Sinun tietävän, että tämän joululevyn maailmaan saattaminen ei ole ollut ainoastaan sitä, mitä fyysisillä silmilläsi näet. Tämä joululevy on saattanut loppuun myös pitkän energiajakson Elämästäsi. Jakson, jossa olet toteuttanut niitä unelmia, joita olet lapsuudesta saakka kantanut sydämessäsi. Ei ole sattumaa, että levysi on valmistunut juuri ennen 11.11.11-porttia ja ennen vuoden 2012 vaihtumista. Olet joka joulu tuntenut painetta joululevyn tekemiseen, ja joka kerta olet päättänyt odottaa vielä vuoden. Tänä syksynä Sinulle ei annettu enää vaihtoehtoja, Sinun oli tartuttava toimeen, vaikka aikataulu oli käytännössä mahdoton - teidän maailmassanne. On lopullisen puhdistumisen aika - myös vanhoista haaveista - jotta pystyt vastaanottamaan uudet päivitykset tulevissa, valtavissa tähtiporteissa. Ota vastaan Rakkaus."


Jäin pöllähtäneenä istumaan sängyn laidalle ja melkein ääneen ihmettelin, että miten en tätäkään ollut ennemmin tullut ajatelleeksi: että myös vanhoista haaveista on hyvä puhdistua siirryttäessä lähemmäksi 21.12.2012. Se oli minulle uutta. Mutta tietenkin jopa hyvin järkeenkäypää: miten voisin mennä eteenpäin, jos joku osa minusta edelleen roikkuu menneisyydessä, haluaisi toteuttaa niitä asioita, jotka minuun on lapsena istutettu? Toinen vaihtoehto olisi tietenkin vain irrottautua niistä ja haudata ne iäksi. Mutta minun piti jostain syystä tehdä tämä nyt näin. Levy on hoitanut minua, ja rukoilen, että siitä on Iloa myös kuulijoilleni. Kiitos, kiitos, kiitos!


Huomenna tiistaina 08.11 olen vieraana Ylen Puoli Seitsemän-ohjelmassa. Siellä puhutaan lisää levystä, mutta myös Enkeleistä ja Amma-Mammasta. <3

Rakkaudellista Yötä! <3

Kirsisi Sun